Ahveniston onnistuminen

Ahveniston kisa meni yhdellä sanalla sanoen hyvin.

Perjantaina meiltä meni kardaanin tukilaakeri, ja treenit muuttuivat korjaussessioksi. Laakerin hajotessa auto suistui rengasvalliin, mutta onneksi Arille eikä edes autolle tullut juurikaan vaurioita.

Lauantaina päästiin kisaan mukaan tynkäjoukkueella Ari, Jussi, Tommi ja luottovuokrakuski Jukka. Teamin tähtikuljettajat Henri ja Matti olivat estyneitä loukkaantumisen ja formulamatkailun vuoksi.

Jussi rykäisi aika-ajoissa 5 kierrosta, joista vain yksi edes likipitäen ehjä, ja sai ruudun 15/50. Noilla viidellä kierroksella oli Joyriden puolelta havaittavissa jonkinlaista kovuuden hakemista, ehkä johtuen siitä että he olivat joutuneet Motoparkissa kohtuullisen syyttöminä kärsimään teamin jo jättäneiden kolaroinneista. Joyriden aika-ajokuski paukutteli pari kertaa kylkiä, mutta väärälle kuskille. Vaan löytyipä ratista muukin suunta kuin Baijerin pelti siinä vaiheessa, kun kolistelun jatkaminen olisi tn. vienyt Hondurasin varikonmäen kaiteisiin vaurioseurauksin.

Loput aika-ajon kierroksista ajoi Jukka hakien tuntumaa autoon.

Startti sujui ihan hyvin, vaikka #34 pääsikin ohi, niin ettei Jussi edes saanut sitä kuitattua takaisin. Tuossa oli osansa myös #34:n kovalla peittelyllä. Muuten Jussi taisi parantaa sijaamme muutamalla pykälällä stintin aikana, ja kellotti tiimin nopeimman kierrosajan 1.37,365 (kierros 4).

Jukka ajoi toisen stintin ihan putkeen, paitsi että hieroi autoa hieman rengasvalleihin. Paras aika oli 1.38,993 (kierros 61).

Tommin ajama kolmas stintti jäi vajaaksi pääasiassa Jussin ja Jukan katsoessa turva-auton tultua radalle, että meidänkin olisi syytä käyttää tämä tankkausajankohta hyödyksi. Emme kuitenkaan saaneet kaikkea 20 litraa mahtumaan autoon. Paras aika 1.40,625 (kierros 80).

Arin ajama neljäs stintti meni mollisävyisissä merkeissä Arin kamppaillessa kuumetta ja päänsärkyä vastaan. Kierrosajat olivat pari sekuntia muita hitaampia, mutta kokonaisuutena kaikki meni kuitenkin ihan hyvin. Auto tuli ehjänä vaihtoon, ainoastaan taas hieman liian aikaisin (oliko taas turva-auto kehissä?). Emme taaskaan saaneet kaikkea polttoainetta mahtumaan tankkiin. Paras aika 1.42,954 (kierros 105).

Jukan ajama viides stintti meni sekin ihan putkeen, pl. pienet spinnailut. Stintin alussa crewchief Jussi teki päätöksen, että kaksi viimeistä tuntia yritetään ajaa käytettävissä olevalla 46 litralla, ja Jukka sai ohjeen ajaa polttoainetta hieman säästäen, ja Tommi tulisi jäämään viimeiseksi kuskiksi, eikä Jussi ajamaan lainkaan seitsemättä ankkurivuoroa. Myöhäinen tankkaus kuitenkin tuli väsyneelle tiimille "tilaamatta ja yllättäen", eikä paikalla ollut kuin Tommi tankkaamaan. Kasetti jäi vaihtamatta, mutta muuten auto pääsi radalle ihan aikataulussa. Paras aika 1.38,442 (kierros 136).

Tommin ajama kuutosstintti meni varsinkin loppua kohti himmailun merkeissä, ja tiimi menetti pari sijaa säästöliekkeilyn takia. Lopulta loppui vielä polttoaine viisi minuttia ennen ruutulippua, ja sijoitukseksi jäi 19/50.Ihan hyvä tuokin, mutta seuraaviin kisoihin jäi kytemään kipinä parantaa, koska kympin sakkiinkin oli ihan realistiset saumat. Tankkausten kanssa pitää skarpata. Paras aika 1,39,682 (kierros 181).

Kisassa ajoimme kierroksia seuraavasti:

Jussi 35
Jukka 69
Tommi 59
Ari 32
Yhteensä 195

Eli Jukka ainakin sai todella vastinetta rahoilleen.

Tiimien fuusioituminen

Maximum Atak Racing Teamin vanha kilpuri otti 7.7. ajetussa Motoparkin kisassa rankasti selkäänsä kahden kolarin muodossa. Kolareita seurasi välittömästi kolaroineiden kuljettajien lopettamisilmoitukset. Tai ehkä se auto ei niinkään kärsinyt, vaan tallitonttujen tutkapari ja tiimiä ikioptimistisesti kohti valoisampaa tulevaisuutta ohjastavat Tommi ja Jussi. Auto on vain peltiä, ja sen korjaamiseen ei mennyt jatkavilta jäseniltä kuin ehkä sata - kaksisataa tallituntia, mutta moraaliin iski kovasti päästä taas korjaamaan turhia vaurioita. Olisi keksittävä keino pitää auto valkoisten välissä, ja alittaa mustavalkoruudullinen rutiininomaisesti. Yllä oli sitten myös meriselitys kaksnelosen tämänvuotiseen poissaoloon...

Sattumalla on aina osansa pelissä, ja niin nytkin. Kesäisellä asuntomessuretkellä vastaan käveli Ari entisestä Bemu-tiimistä, ja kävi ilmi että hänellä ja Matilla olisi vielä kovastikin ajohaluja jäljellä. Tästä lähti juna vääjäämättä liikkeelle, ja pian Maximum Atakin jatkava kaarti ostikin kolarikallet ulos, ja myi osuudet eteenpäin Arille ja Matille. E36 323i Coupén ympärille rakentuisi voittajajoukkue - näin päätettiin. Nyt E36-projekti etenee jo kovaa vauhtia, ja auto tullaan näkemään radoilla heti kun se on valmis, eli tn. kauden 2008 alussa.

Kauden 2007 syksy mennään korjatulla E30:llä, joka on koko ajan myynnissä.