tiistaina, syyskuuta 19, 2006

Jurvan Endurance Saloon&Racing 9.9.2006

Hyvin menneestä kisasta innostuneena päätimme lähteä heti uudestaan Jurvaan. Välissä ehdimme passata Alastaron kisan aikatauluongelmien takia.

Tällä kertaa kokoonpanonamme oli koko uusi tiimi Henri, Tommi, Jussi, Niko ja Vesa, sekä uskollinen vuokrakuskimme Jukka (kohta se varmaan pehmenee ja liittyy tiimiin).

Suoritimme perjantai-iltana siirtymän kohti Jurvaa jakaen työt tasaisesti. Jussi ja Henri ajoivat, Nikon ja Tommin huolehtiessa että tyyny on hyvin.




Aika-ajot ajoi taas Jussi, ja uudet camberit vaikuttivat ihan kivasti. Ajaksi tuli 1.26,580. Noin kaksi ja puoli sekuntia edelliskertaa nopeammin, ja edelliskisan nopeimpaankin noin kaksi sekuntia. Säädimme rengaslämpöjen perusteella kisaan kuitenkin vähän takaisin.

Henri aloitti kisan, ja ajoi ihan hyviä kierrosaikoja alusta asti. Kunnes sitten reilun kymmenen kierroksen jälkeen päästi sisälenkillä olevassa vasemmalle kääntyvässä neulansilmässä ojaan asti. Tilanteen seurauksena radalle tuli hinuri ja Safety Car, jonka perään muodostuneessa letkassa tapahtui vielä ketjukolari jossa ainakin autot #98 ja #120 vaurioituivat keskeytyskuntoon. Meidän auto hinattiin varikolle ja Henri lähetettiin samantien takaisin radalle.

Seuraavaksi tuleen heitettiin Jukka, joka ajoi taas vakuuttavasti napaten samalla tiimin sisäisen kilpailun nopeimman kierroksen ajalla 1.26,756. Jukan ajaessa sain myös kuuluttajalomakkeen laadittua, ja samalla vähän piruiltua Henrille.:)



Jukan jälkeen ajoi Jussi, ja ajovuoro meni ilman erikoisempia tilanteita. Mitä nyt hitaampia sai tietysti riemukseen ohitella koko ajan. Näkyykö Papayan hajuinen Wunderbaum?



Loppua kohti alkoi kuitenkin kuulumaan kuinka Colway keventää itseään pinnasta käsin pala palalta. Onneksi kuitenkin tiimin sponssivalot näkyivät ja kaukaa!



Tommin lähtiessä neljännelle ajovuorolla varoiteltiin häntä irtoavista pinnan paloista, ja eipä aikaakaan, kun oikea etugummi pamahti. No, onneksi tiimillä oli yksi vararengas mukana vaikka loput olivatkin unohtuneet tallille.



Vesan lähtiessä vuorolleen tiimi oli taas omalla paikallaan kilpailun hermokeskuksessa eli Motorhomessa seuraamassa kisanäyttöä ja mölisemässä radioon.



Jossain vaiheessa Vesa osui ohitettavaan autoon tapauksessa, joka myöhemmin sai tavattomasti mediajulkisuutta Endurance Foorumilla. Vai muka tavattomasti, odottakaas kunnes Karpo ottaa yhteyttä!



Vesan jälkeen vuorossa oli Niko, joka kommentoi ajoaan toteamalla "ei ollut mun päivä". Ei näköjään, kun kerran varikollakin piti ajaa rengasvalliin. No, pääasia että oli hauskaa.

Nikon ajon jälkeen Henri kävi vielä rykäisemässä lyhyen stintin, ja sitten päästiinkin parsimaan autoa kasaan ja lopuksi iskemään kumit kunnolla katuun.



Kuminpolton jälkeen olikin aika poistua varikkoalueelta, ja surauttaa pikavauhtia kotiin.