ahvenisto 21.5.06
vihdoin ja viimein kilpuri on valmis! saimme sen takaisin etelään sopivasti päivää ennen Suomen BMW-kerhon perinteistä kevään ratapäivää Ahvenistolla ja ehdimme tehdä hieman kosmeettisia päivityksiä kalustoon, eli päivitimme mm. kuljettajien nimet:

saavuimme hyvissä ajoin aamupäivällä radalle varaamaan parhaan mahdollisen paikan kisakalustollemme. hyvältä, ja punaiselta, näyttää:

koko porukka kävi ajamassa ekan stintin ja toteamassa saman asian, vetopito on kateissa. tästä kuvasta hevosenkenkämutkasta näkyy hyvin asia, sisimmäinen pyörä polttaa kumia holtittomasti. auton perässä on niin sininen savuvana että kateellisimmat amatöörikuskit yrittivät protestoida kilpurin vuotavan öljyä - naurettavaa!

tämä ongelma on helposti ratkaistu, vaihdamme pehmeämmät jouset ja saatamme jopa kokeilla kallistuksenvakaajaa. nyt alla on kivikovat mutta - ah, niin matalat - jouset, joiden visuaalinen ilme toki takaa henkisen niskalenkin kilpailijoista mutta form follows function tälläkin kertaa.
seuraavaksi osallistuimme koko porukalla leikkimieliseen sprinttikisaan.

kivalta näyttää mutta kello ei tykännyt. ekat kierrosajat saatuamme olimme aivan kauhusta mykkänä - kilpuri on viitisen sekuntia hitaampi kuin viime vuonna, jolloin meillä oli todella paljon säädettävää alustassa. niin, ja lisäksi kilpuri kuulosti suparulta. prkleen prkl, olisiko taas jotain vialla? innokkaasti aloimme ihmettelemään sytytystulppia, -johtoja ja virranjakajaa:

aikamme autoa tongittuamme, tommi keksi vian: nelospytyn ruiskun sähköjohto oli irti. NAKS ja sen jälkeen käytössä oli taas täydet 6/6 sylinteriä. ja mikä parasta, kilpuri kuulosti jälleen Bemarilta! kävimme vielä koko porukka yhdellä nopealla stintillä toteamassa, että vauhtia oli tullut selvästi lisää. loppu hyvin, kaikki hyvin. tästä on hyvä jatkaa kohti kisakautta 2006.
ratapäivien päätyttyä kasasimme kimpsumme ja kampsumme bussiin ja ajoimme auringonlaskuun, eli kotiin. ja, hei, jos näette bussimme tulevan vastaan, moikatkaa.

saavuimme hyvissä ajoin aamupäivällä radalle varaamaan parhaan mahdollisen paikan kisakalustollemme. hyvältä, ja punaiselta, näyttää:

koko porukka kävi ajamassa ekan stintin ja toteamassa saman asian, vetopito on kateissa. tästä kuvasta hevosenkenkämutkasta näkyy hyvin asia, sisimmäinen pyörä polttaa kumia holtittomasti. auton perässä on niin sininen savuvana että kateellisimmat amatöörikuskit yrittivät protestoida kilpurin vuotavan öljyä - naurettavaa!

tämä ongelma on helposti ratkaistu, vaihdamme pehmeämmät jouset ja saatamme jopa kokeilla kallistuksenvakaajaa. nyt alla on kivikovat mutta - ah, niin matalat - jouset, joiden visuaalinen ilme toki takaa henkisen niskalenkin kilpailijoista mutta form follows function tälläkin kertaa.
seuraavaksi osallistuimme koko porukalla leikkimieliseen sprinttikisaan.

kivalta näyttää mutta kello ei tykännyt. ekat kierrosajat saatuamme olimme aivan kauhusta mykkänä - kilpuri on viitisen sekuntia hitaampi kuin viime vuonna, jolloin meillä oli todella paljon säädettävää alustassa. niin, ja lisäksi kilpuri kuulosti suparulta. prkleen prkl, olisiko taas jotain vialla? innokkaasti aloimme ihmettelemään sytytystulppia, -johtoja ja virranjakajaa:

aikamme autoa tongittuamme, tommi keksi vian: nelospytyn ruiskun sähköjohto oli irti. NAKS ja sen jälkeen käytössä oli taas täydet 6/6 sylinteriä. ja mikä parasta, kilpuri kuulosti jälleen Bemarilta! kävimme vielä koko porukka yhdellä nopealla stintillä toteamassa, että vauhtia oli tullut selvästi lisää. loppu hyvin, kaikki hyvin. tästä on hyvä jatkaa kohti kisakautta 2006.
ratapäivien päätyttyä kasasimme kimpsumme ja kampsumme bussiin ja ajoimme auringonlaskuun, eli kotiin. ja, hei, jos näette bussimme tulevan vastaan, moikatkaa.
