tammikuun tilinpäätös

siinä vaiheessa kun kilpuri on nipussa kaikki, mukaanlukien koko tiimi, kyselee paljonko projektiin meni aikaa ja rahaa. siispä yritän ottaa tavaksi tehdä jonkinlaisen tilinpäätöksen jokaisen kuukauden viimeisenä päivänä. myöhemmin näitä voidaankin sitten ynnäillä yhteen. eli, tammikuussa -05 tallilla on aikaa vietetty seuraavasti:
- la 1.1. klo 14-19, 2 hlö
- la 15.1. klo 12-19, 3-4 hlö
- su 16.1. klo 13-18, 3-4 hlö
- su 23.1. klo 13-17, 2 hlö
- su 30.1. klo 11-18, 5 hlö

yhteensä tallitunteja tuli siis huimat 95 miestyötuntia, joista paskanpuhumisen ja yleisen sekoilun/ihmettelyn osuus lienee valtaosa. kustannuksia ei sitten tullutkaan muuta kuin moottorin tukikumien verran. tiimikaverit päivittänee näitä tietoja jos kirjanpidossani on suuriakin vihreitä.

kuukauden kuvassa mister maximum atak pitää tiimille kannustavaa puhetta:

...joka voidaan referoida lyhyesti "joka vehkeellä pääsee täysiä, jopa tällä lapis blau 316:ella!"

moottorin asennus osa 1 - tekniikan haku

kaarien tekijällä ei ole juuri nyt sopivaa putkea varastossa eli päätimme asentaa kilpuriin moottori/vaihdelaatikkoyhdistelmän. taas siis meni mukavasti yksi sunnuntaipäivä tallilla kun ensin haimme tekniikkapaketin varastolta ja sen jälkeen nostimme sen paikalleen. tästä koko projektista tuleekin useampi postaus eri päivinä mutta aloitetaan kronologisesti.

moottori, vielä vienosti kutiteltu M20B25, ja vaihdelaatikko olivat tyylikkäästi varastoituna pressun alle jokusen kilometrin päästä tallilta.


siispä koko pakettia nostamaan laitetaan voimamies

ja - hups! - sehän on nostettu samantien peräkärrylle.


sitten vielä rauhallinen siirtoajo

ja koko paketti on saatu tallille. great.


tähän mennessä siis kaikki meni hienosti, seuraavissa episodeissa on luvassa kipinäsuihkuja, ähellystä, hitsailua ja ties vaikka mitä...

lapis blau metallic

lapis blauhan on maailman paras väri e30 316:een. tämähän oli selvä kaikille, jopa tulevalle sponsorikandidaatillemme. päätimme silti yrittää parantaa tätä jaloa väriä lisäämällä siihen sopivan määrän metallipurua sorvista, jolloin lopputuloksena on ihan ehta metalliväri - lapis blau metallic, olkaa hyvä:

projekti edistyy

taas on projekti edistynyt hivenen. tämä päivä oli sellaista autoharrastajan arkea, kaikenmaailman pikkuhommia tuli tehtyä jotka ovat aika näkymättömiä mutta silti pakko tehdä. eli, tänään aikaansaatua:

- lattian pohjan reikien hitsaus umpeen - viimein valmis!


- valojen purkaminen, kilpuriinhan tulee vain yhdet valot

- käsijarrun poistaminen
- sivuvilkkujen purkaminen
- konepellin kiinnikkeiden ja vaijerin purkaminen
- tallin siivous turhasta puretusta roinasta jota kertyy tässä vaiheessa projektia kummasti


nyt alkaakin kilpuri olla siinä mallissa, että seuraavana isona projektina otetaan joko turvakaarien teettäminen tai moottori/vaihteistoyhdistelmän asentaminen. stay tuned.

takaluukku

kun saatiin auto kunnolla tonttiin iskettyä, seuraava tärkeä tuunaus oli tietenkin takaluukun vaihto orggis-lapis blausta mustaan, joka erehdyttävästi muistuttaa hiilikuitua. bonuksena samalla saatiin vielä pieni spoileri eli nyt on sitten downforcea oikein f1-malliin.

kilpurissahan pitää normaali lukkojärjestelmä poistaa, joten pistimme viisaat päämme yhteen ja ideoimme suorastaan nerokkaan takaluukun kiinnitysjärjestelmän mustekalasta ja työrukkasista. kas näin saatiin luukku pysymään kiinni:



het-ko-nen, tuo tankkausaukkohan näyttää hassulta:


...ihan kuin olisin nähnyt tämän jossain? katsotaanpa vielä lähempää.


hmmm... järjestetäänpä tästä viikonlopun arvauskilpailu, palkintona suklaakonvehti. mitä ihmettä tämä kuva mahtaa muistuttaa?

maximum atak?

jaa mikä maximum atak? ihmisten yleistiedossa tuntuu olevan aukko mistä tämä oikein tulee. ennenwanhaan 80-luvulla kun ralliautot olivat pelottavan tehokkaita ja miehet rautaa, joku ulkomaalainen toimittaja erehtyi kysymään markku alenilta että miten hän aikoo ajaa loppukisan. vastauksena tuli pelkästään "maximum attack" - sen jälkeen tämä olikin herran lempinimi rallipiireissä. tällä lempinimellä markku tunnetaan vieläkin, katsokaapas esimerkiksi tätä kouvolan sanomien juttua.

meidän kaveriporukassa alettiin heittää maximum atakkia läppänä kuvaamaan ajotapaa, jolla pyritään pääsemään mahdollisimman syvälle penkkaan. eli pidetään se lapa lattiassa ihan loppuun asti. ensimmäinen dokumentoitu esimerkki tulikin talviajokoulussa vuonna 2003:


koska joka talvi on päästävä harrastamaan maximum atakkia talviajokouluun, näin syvälle penkkaan äskeisessä kuvassa esiintynyt kuski pääsi samalla autolla vuonna 2004:


kun kerran kaikki muutkin kisatiimin kuskit osaavat oikeastaan ainoastaan tämän jalon ajotyylin, kisatiimin nimi oli helppo päättää. maximum atak, siinä se on. :)

p.s. talviajokoulu 2005 on taas bookattu, pitää varmaan taas ottaa lumilapio mukaan...

ohjausakselin vaihto

palataanpa taas sedänsedaneista takaisin kilpuriin. viime viikonlopulla vaihdoimme autoon myös ohjausakselin - helppo homma mutta selostetaanpas nyt sekin kun projektista löytyy kuvia. koska projektiautomme oli varastettu, rattilukko oli rikottu ja virtalukon sähköjohtoja oli katkottu ja omavaltaisesti yhdistetty. siispä järkevin ratkaisu oli vaihtaa autoon uusi rattiakseli kipatusta kilparista.

homma alkoi vanhan ohjausakselin irroittamisella, joka on kiinnitetty pyöreillä pulteilla eli näiden irtisaamiseksi piti käyttää jokaisen autoropaajan suosikkityökalua - rälläkkää.


tämän jälkeen vanha ohjausakseli pultattiin irti tulipellistä ja - voila! - koko akselihan on irti. ohjausvaihteestahan akseli pultattiin irti etuakseliston vaihton yhteydessä.


ennen uuden akselin asentamista, piti vaihtaa tulipellin kiinnike, joka onnistu kunhan keksittiin käyttää apuna ruuvipenkkiä. uuden akselin asentamisessa kahdelta kaverilta ei mennyt montakaan tovia.



lopussa kiitos seisoo, nyt kilpurissa on jälleen toimiva ohjaus ja rattikin tuli asennettua suoraan (vaikkei se kuvasta ilmenekään).

E28 päätetty maalata

Kuvissa esiintyvä E28 maalataan Lapisblauksi ja turbotetaan. Näin on päätetty.

uusi E28 M5 suomeen

maamme ajoneuvokanta on jälleen rikastunut uudella E28 M5:lla. uutenahan näitä ei ola suomeen tullut lainkaan. uustuontina pohjolan perukoilla näitä baijerin paukkuja on tullut nyt ainakin viisi aitoa yksilöä, joista kolme on rekisteröity, yksi on pienehkönä projektina ja lisäksi tämä uusi yksilö tultaneen piakkoin verottamaan ja rekisteröimään suomeen. hienoa!

ai mikä on E28 M5? malli syntyi BMW:n asiakkaiden vaatimuksesta. 1970-luvun lopussa BMW oli rakentanut M1:en, keskimoottorisen superauton. muutamat BMW:n omistajat lähestyivät tehdasta vaatimuksenaan auto, jonka suorituskyky vastaisi legendaarista M1:stä, mutta olisi sedan. BMW Motorsport GmbH rakensi käsin E28 5-sarjan sedanin M1:n moottorin ympärille ja huomasi tulleensa luoneeksi fantastisen sports saloon –auton.

markkinoiden reaktio oli ällistyttävä: arvellun muutaman kymmenen sijaan autoja menikin kaupaksi yli kaksi tuhatta kappaletta. BMW tuli vahingossa luoneeksi aivan uuden markkinaraon ja sittemmin monet muut valmistajat noudattivat ideaa. M5:en tuikitavallinen ulkonäkö oli tarkoituksellista. auton ei haluttu näyttää niin brutaalilta etteikö sillä olisi voinut ajaa vaikka huomaamatta oopperaan. vain potentiaaliset asiakkaat ja todelliset asiantuntijat pystyivät pakoputkista, vanteista ja urheiluistuimista päättelemään, mistä todella oli kysymys.

vielä tänäänkin auto on ensivilkaisulla aivan tavallinen E28-korimalli, ”sedän sedan”. katsoessasi uudelleen tarkkaan huomaatkin kyseessä olevan M5:en ja sama idea on säilynyt myöhemmissä E34-, E39- ja E60-korimallien M5-malleissa. BMW:n tarkoitus oli luoda muskeliauto ilman kompromisseja: ostaessaan M5:en asiakas saa todellisen urheiluauton – tilava perheauto tulee kaupan päälle.

kaikenkaikkiaan E28 M5:ia valmistettiin 10/84-6/88 yhteensä 2241 yksilöä ja eurooppaan (pääasiassa saksaan) myytyä oikeanpuoleisella ohjauksella varustettua täysitehoista (286 hv siinä missä jenkeissä myytiin vain 256 hv versiota) DC91-mallia valmistettiin vain 588 kpl - näistä siis viisi on nyt suomessa! lisäksi maahamme on tullut vuosien varrella useita yksilöitä, jotka ovat päätyneet purettavaksi ja tekniikanvaihtoon.

tässä yksi suomalaisista E28 M5:stä, tämä yksilö vuosimallia 1985 ja viime vuonna verotettu ja rekisteröity:

ja sen varsinainen sydän, M88/3-moottori, joka tuottaa huimat 286 hv!


lisätietoa E28 M5:stä

ulko-uudenmaan E30 316 -center

olemme tällä päivämäärällä virallisesti perustaneet ulko-uudenmaan E30 316 -centerin, joka vaalii noita 80-luvun kaksiovisia helmiä. tavoitteenamme on täyttää piha moisilla, ja erityisesti etsimme lapis blau -värisiä suomiautoja karvalakkivarusteilla. käsikäyttöiset sivuikkunat ja kromipuskurit rokkaa! jos vielä voi yhden toivomuksen esittää, niin auto pitäisi olla ensirekisteröity vantaalla jollon sillä on ehditty ajaa mahdollisimman tehokkaasti ns. hyötyajoa eli korttelirallia.

jos ei kokonaisia autoa löydy, niin kyllä meille runkonumerotkin kelpaa. arkistoista löytyykin jo valmiiksi irtisahattuna yksi evo-m3:n ja yksi alpina b3:n numero, mutta kun se tavoitelluin puuttuu: mistäköhän löytyisi keväällä -86 m/s viiraalla maahantulleen, lapis blau-316:n identiteetti?

takakelkan vaihto

etupään pudottua lähemmäs lattiaa, takapää näytti suorastaan nousevan taivaisiin.

siispä tallihenkilökunta antoi tuomion:

alkuperäisen taka-akseliston tilalle vaihdetaan kilpurin takakelkka jousineen päivineen. takakelkka siistissä paketissa odottamassa asennusta:


ensimmäinen ongelma projektissa: yksi takakelkan korikiinnikkeiden pulteista oli niin ruostunut kiinni, että se piti työstää erinäisillä työkaluilla irti korista.


tämän jälkeen päästiinkin siihen toiseen ja isompaan ongelmaan käsiksi - miten saada takakelkka irti korista. puslat olivat luonnollisesti oikein mukavasti ruostuneet kiinni koriin. tarvittiin siis hieman luovaa ajattelua ja tähän tilanteeseen sopivaa yleissäätötyökalua - saksitunkkia.


oikeiden työmenetelmien (voimaa, enemmän voimaa ja hieman viekkautta) jälkeen vanha takakelkka putosi pois korista.



tallitonttu meditoi jo seuraavaa haastetta, miten siirtää uusi takakelkka autoon?

oikea vastaus: kovalla työllä,

tunkilla,

...sekä tietenkin hyväksi havaitulla hienosäätöerikoistyökalulla - saksitunkilla.


vielä pientä ahertamista kiinnikkeiden kanssa:


ja lopulta taka-akselisto mataline kisajousineen ja -iskareineen on saatu auton alle.


hyvä eli matalahan siitä tuli, eikä mennyt kuin melkein koko lauantaipäivä ja sunnuntaina puoli päivää. tuosta harjoittelusta oppinut henkilökuntamme osaisi nykyisellä tietotaidolla, erikoisosaamisella ja työkaluilla tehdä saman työn parissa tunnissa. oppia ikä kaikki!

pensakorkin tuunaaminen

tapahtuipa eräänä päivänä tallillamme, että iloinen ja innovaatiokykyinen nuoriso

...huomasi bensakorkissa olevan aidon bmw-merkin (varsinainen valopää!):


luonnollisesti tämä osa oli painonsäästön nimissä tuunattava paremmaksi. ensin kokeilimme miten paljon puristusta korkki kestää ruuvipenkissä. paljon.


seuravassa vaiheessa otettiinkin perinteinen hienosäätötyökalu eli rälläkkä esiin ja katsottiiin mitä osa on syönyt:


no aika yksinkertainen palahan tuo oli mutta kieltämättä aika kovaa tavaraa kun rälläkänkäyttäjäkin kyllästyi ennen kuin korkki saatiin halkaistua:


päätelmä: bensavarkaus ei ole erityisen helppoa jos ainoa työkalu on rälläkkä ja sen käyttäjinä on joukko valopäitä. :)

etuakseliston vaihto

uudenvuodenpäivänähän on monella vähän heikko olo ja päätäkin saattaa pikkuisen pakottaa. tämä johtunee varmaan päätähuimaavista ilotulitteista taivaalla. kas tällaisista:


päästäkseen näistä jyskyttävistä fiiliksistä, päätimme vaihtaa etuakseliston. vanhan akseliston irroittaminen onnistui ongelmitta:


ja kun uusi kilpurin akselisto mataline coilovereineen ja wilwoodin jarruineen asennettiin tilalle


...saatiin auto sopivasti heitettyä tonttiin:


ei hassumpi tapa viettää uudenvuodenpäivä - ja mikä parasta, tallilta lähtiessä pääkään ei enää jyskyttänyt! :)